1 § Yhdistyksen nimi on Raudaskylän Metsästysseura ry ja kotipaikka Ylivieskan kaupunki.
2 § Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1 ) pyrkii hankkimaan itselleen jäsenmäärään nähden sopivan suuruisen metsästys- ja riistanhoitoalueen sekä huolehtii sitä koskevien sopimusten aikaansaamisesta ja voimassapitämisestä; 2) valvoo jäsentensä ja asettamiensa metsästyksenvartijain välityksellä sekä viranomaisten toimintaa tukemalla, että sen alueella noudatetaan metsästyksestä voimassa olevia säännöksiä ja hyviä metsästystapoja; 3) kerää toimialueeltaan tietoja vuotuisten riistakantojen suuruudesta ja lisääntymisestä, säätelee riistan verottamista kannan kulloinkin sallimissa rajoissa sekä pitää luetteloa yhdistyksen jäsenten metsästyspäivistä, osallistumisesta riistanhoitotyöhön sekä saalismääristä; 4) riistakannan lisäämiseksi parantaa riistan elinympäristöä, järjestää talviruokintaa, vähentää vahinkoa tuottavia eläimiä, suorittaa tarvittaessa riistanistutuksia ja huolehtii tarpeellisten rauhoitusten aikaansaamisesta sekä järkiperäisen metsästyksen ja riistanhoidon edellyttämästä luonnonsuojelusta; 5) järjestää valistus- ja koulutustilaisuuksia, joissa levitetään jäsenistön ja muun väestön keskuuteen harrastusta riistanhoitoon sekä neuvotaan metsästys- ja luonnonsuojelulain, oikeiden metsästystapojen, riistanhoidon työmuotojen sekä riista- ja vahinkoeläinten tuntemusta samoin kuin saaliin oikeaa käsittelyä; 6) edistää puhdasrotuisten metsästyskoirien pitoa, koulutusta, käyttöä ja jalostusta; sekä 7) opastaa jäsenistöään metsästysaseiden oikeaan käyttöön.
4 § Yhdistyksen jäseniksi pääsevät ne hyvämaineiset riistanhoitoa ja metsästystä harrastavat henkilöt, jotka yhdistyksen kokouksen päätöksellä näiden sääntöjen 9 § :n 14 kohdassa mainitulla tavalla jäseniksi hyväksytään. Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan yhdistykseen liittyessään liittymismaksun ja heinäkuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden yhdistyksen vuosikokous vuosittain määrää. Jäsen on velvollinen pitämään luetteloa kaikesta kaatamastaan riistasta ja tekemään siitä sekä muista riistahavainnoistaan vuosittain tai tarvittaessa ilmoituksen yhdistyksen johtokunnalle. Aikaisemmin saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
5 § Jäsenen joka rikkoo metsästyslainsäädäntöä, näitä sääntöjä, yhdistyksen kokouksen hyväksymiä ohjesääntöjä tai kokouksen tekemiä päätöksiä tai jättää jäsenmaksun suorittamatta, voi yhdistyksen kokous erottaa, jolloin vähintään kahden kolmasosan läsnäolevista yhdistyksen jäsenistä on oltava erottamisen kannalla. Samalla tavoin voidaan hyviä metsästystapoja rikkonut jäsen erottaa yhdistyksestä. Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen siitä ilmoitettava kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kuluvalta toimintakaudelta eikä hänellä ole oikeutta saada mitään yhdistyksen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
6 § Yhdistyksen johtokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä, joiden keskuudesta johtokunta valitsee varapuheenjohtajan. Johtokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain on erovuorossa kaksi jäsentä. Kolmen ensimmäisen vuoden erovuoroiset jäsenet määrätään arvalla johtokuntaa ensi kertaa valittaessa. Johtokunnan puheenjohtaja ja erovuoroiset jäsenet valitaan vuosittain. Mikäli johtokunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautta, valitaan hänen tilalleen yhdistyksen seuraavassa kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen. Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja edustaa yhdistystä johtokunnan toimeksiannosta. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Johtokunnan tehtävänä on: 1) kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja panna kokousten päätökset täytäntöön; 2) hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta, huolehtia liittymis- ja jäsenmaksujen sekä muiden tulojen keruusta samoin kuin laatia yhdistyksen tilinpäätös päättyneeltä tilivuodelta; 3) tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen kokoukselle toimenpiteistä yhdistyksen tehtävien täyttämiseksi ; 4) ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt, kuten sihteeri, rahastonhoitaja ja metsästyksenvartijat; 5) nimetä 9§ kohdassa 16 mainitut edustajat riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen ellei yhdistyksen vuosikokous ole asiasta toisin päättänyt; 6) tehdä vuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset; 7) tehdä riistanhoitoyhdistykselle ilmoituksia ja antaa tarvittaessa lausuntoja metsästyslain 23 §:n 1 momentissa tarkoitetuista epäkohdista, jotka koskevat riistakannan vaarantamista tai riistanhoidollisten toimenpiteiden laiminlyöntiä; 8) valmistaa yhdistyksen kokoukselle esitys riistanhoidon edistämiseksi tarpeellisesta yhteistoiminnasta naapuriyhdistysten kanssa; 9) toimittaa yhdistyksen kokouksen hyväksymät säännöt ja sääntöjen muutokset yhdistysrekisteriin merkittäviksi; 10) pitää yhdistyksen jäsenistä luetteloa sekä vuosittain ilmoittaa johtokunnan jäsenten nimet ja osoitteet asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle; sekä 11) hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja muut juoksevat asiat.
7 § Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan on esitettävä tilit ja tilinpäätös tarkastettaviksi viimeistään kymmenen päivää ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa viimeistään kaksi päivää ennen vuosikokousta johtokunnalle.
8 § Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat vuosikokous ja kesäkokous. Johtokunta kutsuu jäsenet kaikkiin kokouksiin vähintään yksi viikko ennen kokousta alueen sanomalehdessä julkaistulla kokousilmoituksella.
9 § Vuosikokous pidetään tammikuun aikana ja käsitellään siinä seuraavat asiat; 1) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri; 2) todetaan kokouksen laillisuus; 3) valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa; 4) esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus kuluneelta toimintavuodelta; 5) esitetään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto kuluneelta tilikaudelta, joiden perusteella päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta; 6) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille; 7) toimitetaan yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan vaali; 8) toimitetaan johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaali; 9) toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaali; 10) vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma kuluvaa toimintakautta varten; 11) hyväksytään toimintakauden tulo- ja menoarvio sekä päätetään yhdistyksen metsästyksenvartijoiden ja muiden toimihenkilöiden palkkioiden määräämisestä; 12) määrätään yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus; 13) valitaan tarpeelliset jaostot; 14) hyväksytään yhdistyksen uudet jäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan läsnäolevista yhdistyksen jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla; 15) käsitellään muut johtokunnan tai yksityisten jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat; 16) päätetään, miten riistanhoitoyhdistyksen kokouksesta poissa olevia metsästysyhdistyksen jäseniä edustetaan; 17) päätetään toimialueen riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esityksistä; sekä 18) käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.
10 § Kesäkokous pidetään elokuun aikana ja päätetään siinä jäsenten ja heidän vieraittensa oikeudesta harjoittaa metsästystä yhdistyksen metsästysalueilla tulevana metsästyskautena samoin kuin niillä toimeenpantavista rauhoituksista ym. riistan suojelutoimenpiteistä sekä vierasmaksun suuruudesta. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokousilmoituksessa mainituista asioista.
11 § Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen aikaisempi kokous on niin päättänyt, milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään yksi viidesosa jäsenistä sitä johtokunnalta kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Ylimääräinen kokous on pidettävä yhden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä 8 § :ssä on määrätty. Kokouksessa voidaan hyväksyä uusia jäseniä.
12 § Jäsenen oikeudesta ottaa mukaansa yhdistyksen metsästysmaille yhdistykseen kuulumattomia metsästäjiä ja heidän oikeudestaan metsästää sekä muista järjestysasioista määrätään yhdistyksen kokouksen hyväksymässä metsästyssäännössä tai päätetään vuosittain kesäkokouksessa.
13 § Yhdistyksen on pidettävä luetteloa suoritetuista riistanhoitotöistä ym. toiminnasta.
14 § Yhdistys toimii jatkuvassa yhteistyössä toimialueensa riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Toimintavuoden aikana tapahtuneista toimihenkilömuutoksista on ilmoitus riistanhoitoyhdistykselle tehtävä välittömästi ja tulee yhdistyksen antaa riistanhoitoyhdistykselle sen pyytämät tiedot.
15 § Näitten sääntöjen muuttamista ja yhdistyksen purkamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä , tehtävä yhdistyksen kokouksessa sen jälkeen, kun johtokunta on asian käsitellyt, ja asiasta on mainittu kokouskutsussa. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä.
16 § Jos yhdistys puretaan, käytetään sen omaisuus viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen toimintaa lähellä oleviin riistanhoidollisiin tarkoituksiin. Yhdistyksen arkisto on siirrettävä toimialueen riistanhoitoyhdistykselle, jolle samoin kuin yhdistysrekisteriviranomaisille on tehtävä ilmoitus purkamisesta.
17 § Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.
Hyväksytty seuran kokouksessa 1984 ja vahvistettu yhdistysrekisterissä 1984.
Metsästysseuran yleisen kokouksen hyväksymä metsästysohje, kokouksessa 1984 ja muutoksia 19.7.2005
Sisältö
A. Jäsenasiat
B. Vieraskorttiasiat
C. Hirvenmetsästysasiat
D. Pienriistan metsästysasiat
E. Kalastus
F. Riistanhoitotyön järjestelyt
G. Muut asiat
A. JÄSENASIAT
Seuralla on kolmenlaisia jäseniä, maanomistaja jäseniä, vuokrajäseniä ja ainaisjäseniä. Jäseneltä edellytetään jatkuvasti voimassa olevaksi seuraavia asioita jotta vuosittainen metsästysoikeus olisi voimassa. Metsästysmaan omistus- , vuokrasuhde tai alueella asuminen, jäsenmaksun maksaminen, riistanhoitotyön tekeminen, saalismäärän ilmoittaminen ja seuran muiden päätösten noudattaminen. Jäseneksi otetaan henkilö joka täyttää sääntöjen määräämät vaatimukset ja tuo tullessaan metsästykseen sopivaa maata jäsenmuodon määräämän määrän. Maanomistaja jäseneksi hyväksytään henkilö joka on vuokrannut seuralle metsästykseen omaa tai perheenjäsenen maata vähintään 20 ha 15 ha henkilöä kohti (5.8.2017 alk.). Ainaisjäseniä ovat henkilöt jotka on hyväksytty aikaisempien sääntöjen mukaan ainaisjäseneksi. Vuokrajäsenen pinta-ala vaatimus on 40 ha 30 ha (5.8.2017 alk.). Jäseneksi haluavan tulee jättää anomus johtokunnan käsittelyä varten vähintäin kolme viikkoa ennen seuran vuosikokousta jossa uudet jäsenet hyväksytään. Johtokunta tekee esityksen jäsenmuodosta tapauksittain. Jäsenellä on oikeus tuoda vieraita mukanaan metsästämään seuran alueelle. Jos jäsen jättää maksamaata vuosimaksun kolmen perättäisen vuoden ajalta niin hänet katsotaan eronneeksi seurasta.
Vuokrajäsenten osalta johtokunta käsittelee asian jos käy niin että ko vuokramaat vaihtavat omistajaa ja uusi omistaja ei jatka entistä vuokrasopimusta, sopivia asioita metsästysoikeuden jatkumiselle on 10 v aikaisempi moitteeton jäsenyys. (lisätty 24.1.2014 vuosikokouksessa).
B. VIERASKORTTIASIAT
Vieraskortteja voidaan myydä kun metsästäjällä on voimassa oleva valtion riistanhoitomaksu suoritettu ja sorsastuslupien osalta riittävä alueen tuntemus. Seuralla on käytössä neljä erilaista vieraskortti tyyppiä. Tavallinen päiväkortti ja viikonloppukortti sekä sorsastuskortti ja kausikortti. Sorsastuskortti on voimassa pyynnin alkuaikana. Se ei oikeuta ampumaan muuta riistaa kuin vesilintuja ja kyyhkysiä 20.8 alkaen. Päivä- ja viikonloppukortti on voimassa metsästysasetuksen ja seuran päätösten mukaisina metsästysaikoina. Kausikortti on voimassa koko metsästyskauden ja oikeuttaa omiin saaliskiintiöihin pienriistan osalta. Kausikortin omistajalla ei ole riistanhoitovelvoitetta mutta saalisilmoitus velvoite on. Seuran kesäkokous päättää vuosittaiset muutokset saaliskiintiöihin ja hintoihin yms. asioihin.
C. HIRVENMETSÄSTYSASIAT
C. 1 Yleistä
Hirvenmetsästyksessä tulee noudattaa annettuja lakeja ja määräyksiä ja hyvää metsästystapaa sekä seuran hyväksymiä sääntöjä. Hirvimiesten sisäisissä harjoitusammunnoissa hylätyn suorituksen ampuneen tulee suorittaa ko vuodelta virallinen hirvenammuntakoe ennen hirvenmetsästyksen alkamista. Harjoitusammunnat järjestetään kaksi kertaa vuosittain kesäaikana ennen hirvenmetsästyksen alkamista Päivittäiset muutokset ja tarkistukset päättää hirvi-isäntä. Yleiseen luonteeseen kuuluu, että asetta ei saa ladata ennen kuin passipaikalla. Ajoneuvot tulee pysäköidä niin, että niistä ei ole haittaa maanomistajille eikä muille tien käyttäjille. Hirvi-isännän määräyksiä on rangaistuksen uhalla ehdottomasti noudatettava.
Hirviporukkaan kuuluvan henkilön tulee osallistua joko itse tai sijaisen avulla yhteisesti tehtäviin töihin mahdollisimman tasavertaisesti muiden kanssa (tahi suorittaa korvaus osallistumattomuudestaan).
Mahdollisesta vieraskorttilaisten osallistumisesta päättää hirvi-isäntä huomioiden koko pyyntitapahtuman (ei liian monta vieraskorttilaista samanaikaisesti). (Lisätty kokouksessa 7.8.2015) C.2. Osallistuminen
Hirvenmetsästysporukkaan voi liittyä jokainen Raudaskylän Metsästysseuran jäsen, joka täyttää ao lakien edellytykset ja joka ei ole osallisena jossain toisessa hirvenmetsästysporukassa, ja että hän on ollut seuran jäsenenä yhden vuoden. Hirvenmetsästykseen aikovan uuden henkilön tulee ilmoittautua kirjallisesti seuran sihteerille huhtikuun viimeiseen päivään mennessä.
C.3 Passimiestä koskevat määräykset
Passipaikalla tulee passimiesten välittömästi selvittää itselleen lähimpien muiden passimiesten asema ja sijainti, sekä määrittää ampumasektori. Lisäksi tulee selvittää ajomiesten tai koiran lähestymisalue ja –suunta. Ampumiseen ei tule ryhtyä, jos maasto on esteistä Passimiesten tulee ehdottomasti pysyä passipaikalla ajon loppuun asti. Vasta kokoonkutsun kuultuaan saa passimies poistua paikaltaan.
C.4 Ajomiestä koskevat määräykset
Ajomiehen tulee tarkoin noudattaa annettua ajoreittiä sekä pysytellä ajorintamassa. Ajomies ei saa ampua. Ajo suoritetaan aina loppuun asti, ellei hirvi-isäntä keskeytä metsästystä. (poistettu kokouksessa 7.8.2015)
C.5 Kaato ja koira-asiat
Kaadon suorittaja huolehtii, että hirvi tulee välittömästi pistetyksi (tarvittaessa armonlaukaus). Jokaisella seurueen jäsenellä on oikeus käyttää metsästysasetuksen mukaista koiraa metsästykseen. Koirien tuonnista metsästykseen sovitaan edeltä käsin seurueen kesken mahdollisimman tasapuolisesti.Koiran seisontahaukkuun ampujana saa mennä vain koiran ohjaaja tai hänen määräämä seurueen jäsen. Passilinjassa ampujan tulee varmistaa koiran sijainti ennen laukausta. Ennen lopetuslaukausta tulee koira mahdollisuuksien mukaan kytkeä. Koiran kouluttamisesta pyyntikauden aikana seuran alueella sovitaan hirvikokouksessa.
C. 6 Hirvi-isäntää koskevat määräykset
Ennen metsästyksen alkamista hirvi-isäntä
– tarkistaa osallistujien luvat ja asusteet sekä kunnon
– ilmoittaa metsästyslohkon ja ajankohdan (kelloaika)
– määrää ajoreitin suunnan ja ajomiehet koiramiehet
– määrää passimiehet ja passipaikat kehottaa jokaista metsästäjää muistamaan asetuksen vaatimukset, säännöt ja muut annetut määräykset
Metsästyksen päätyttyä hirvi-isäntä
– valvoo ja tarkistaa, että kaikki miehet palaavat kokoontumispaikalle
– suorittaa yleiskatsauksen päivän tapahtumista
– antaa yleisohjeet seuraavasta metsästysoperaatiosta
C.7 Rangaistukset, koskee soveltuvin osin kaikkea metsästystä ja kalastusta
Metsästäjä voidaan erottaa seurueesta määräajaksi, jos hän
– rikkoo metsästyslainsäädäntöä tai törkeästi hyviä metsästystapoja
– metsästää ilman tai vastoin hirvi-isännän lupaa tai ohjeita
– aiheuttaa seuralle tai hirvenmetsästysporukalle haittaa tai vahinkoa
– jättää jäsenmaksunsa maksamatta
Edelleen metsästäjää voidaan rangaista yhteisesti sovitulla tavalla jos hän
– käyttäytyy sopimattomasti tai on häiritsevästi humalassa ja aiheuttaa vaaraa
– poistuu jahtipaikalta ilman lupaa
– ampuu hirvenmetsästyksen aikana muuta riistaa tai ammuskelee luvattomia laukauksia
– ampuu ylipitkältä matkalta
Hirvi-isäntää koskevat rikkeet ja laiminlyönnit sekä häneen kohdistuvat valitukset käsitellään seuran johtokunnassa, valitukset tulee tehdä johtokunnalle kirjallisina.
C.8 Jako-osuudet
Sarvet, talja ja pää kuuluvat kaatajalle. Lihoja pyritään riiputtamaan sopivan mittainen aika Paloittelussa käytetään lihanleikkaajaa Lihat jaetaan samanarvoisiin ja yhtämoneen kasaan kuin on ollut jäseniä pyynnissä mukana, Kasat arvotaan. Kuitenkin jos on mahdollista pyyntikauden aikana jakaa esim. vasa vuorokerroin vaikka neljään osaan saadaksemme yhtenäisiä ja isoja ruhon osia.
C.9 Muut asiat
Muista asioista, kuten poissaoloista, viikkopyynnistä ja porukan jakamisesta useampaan pyyntiporukkaan päättää hirviporukka keskenään. Hirviporukka kerää keskuudestaan pyynnistä aiheutuvat välittömät rahoitustarpeet, kuten lupamaksut ja sellaiset.
D. PIENRIISTAN METSÄSTYSASIAT
Riistanhoitoalueita pidetään tarpeellinen määrä jotka tarkistetaan vuosittain kesäkokouksessa. Pyyntiajat päätetään vuosittain, kulloisenkin riistatilanteen mukaan. Riistan laskenta pyritään tekemään vuosittain samoilla alueilla luetettavan riistakannan selville saamiseksi. Jänisten ajattaminen seuran pyyntiajan jälkeen asetuksen mukaisen pyyntiajan päättymiseen saakka on periaatteessa sallittua. Joulurauha annetaan kaikille metsäneläimille aattona ja molempina joulupäivinä.
E. KALASTUS
E1. Kalastuslupa
-hinta (9 eur / päivä (2005)) v. 2017 alusta lupa 15€ ja vuosikortti 5€ v 16.5.2022 alkaen lupa 18€ ja vuosikortti 5€, lisäksi mahdollinen kalastusjaoston vuosikortti
-lupa on henkilökohtainen
-päiväkortti, jolla saa kalastaa 2 kirjolohta tai siikaa
-yhdellä luvalla saa olla 2 siimaa pyynnissä yhtä aikaa vaikka olisi kaksi lupaa
-samalle henkilölle myydään korkeintaan 2 lupaa samalle päivälle
-alle kymmenvuotias lapsi saa kalastaa vanhempansa kiintiöstä ( huom.vaparajoitus )
-sallitut pyyntivälineet ovat perhot, uistimet, syötti- ja mato-onget, muut ovat kiellettyjä
E.2 Rajoitukset:
-veneen käyttö on kielletty
-samaa aluetta käytetään myös uimiseen ja muuhun käyttöön ja tämä on sallittava
E.3 Seuraamukset laiminlyönneistä
-luvattomasta kalastuksesta rangaistaan kymmenkertaisella lupamaksulla ja 6 kk kalastuskiellolla
-henkilön kalastuskielto päättyy vasta rangaistuksen maksettuaan
-luvanmyyjillä on oikeus ottaa luvattoman pyytäjän kalastusvälineet talteen, talteenotosta on ilmoitettava viranomaiselle
E.4 Kalastusalue
-käytetään virallisesti nimeä Raudaskallion Lohimonttu
-kalanperkkaus- ja muita jätteitä varten on montun reunalla roska-astiat
-kukin kalastaja vastaa omalta osaltaan alueen siistinä pysymisestä
F. RIISTANHOITOTYÖ
Riistanhoitotyön tekeminen on jokaisen jäsenen velvollisuus seuran sääntöjen mukaisesti. Jänisten talviruokinta heinillä ja haapojen kaataminen sekä kanalintujen talviruokinta voidaan tehdä talkootöinä. Vesilintujen pesimisalueiden raivaaminen ja vesittäminen on seuran talkootyö kohde. Seuran jäsenet on jaettu ryhmiin talkootyön tasaamiseksi ja vuorottelun parantamiseksi. Jäsen joka ei ole osallistunut talkoisiin kahden vuoden aikana joutuu maksamaan ns. talkoomaksun se on nyt 20 €(maksu peritään 2 vuotta kerrallaan, 40€), maanomistajilta ei kuitenkaan peritä talkoomaksua.
G. MUUT ASIAT
Maanvuokraajille ja kyläläisille pidetään vuosittain hirvipeijaiset, mikäli saalista on saatu.
Hyväksytty seuran yleisessä kokouksessa 19.7.2005.