Jo pentuna päätin, mä oon mehtäkoira Keppejä kantelin, käpyjä järsin. Kun vähän ikää tuli, lähdin jo kauemmas ja hirmujen jälkiäkin seurasin. Mulla oli pari leikkikaveria kotona, schapet ne mua juoksutti ja kuntoa kasvatti tuleviin koitoksiin. Ilmeestä näkee, mua kiltimpää jämyä saa hakea. Hirville sytyin, niitä innolla haukuin yötämyöten paukutin. Kokeissa kävin, heti valioksi pääsin. Tärkeintä lie, olin perheenjäsen ja mainio mehtäkaveri. Mulle kaatoja tuli monta, lisää ois mahtunut. Tänäänkin isäntä mulle vasan ampui. Sitten tuli mun vuoroni lähteä, liian varhain. Kyyneliä vuodattavat kai monta, mutta muistoissaan mä pysyn aina. Vasamasan UK Ykkönen 26.5.2013-2.12.2017
(Sanna Sinihalme)
Tomi Vauhkala